Pätkäpaaston terveyshyödyt

Tutkimukset osoittavat paastoamisen olevan turvallista, tehokasta ja sillä olevan paljon erilaisia terveyshyötyjä. Mutta mitä terveyshyötyjä pätkäpaastolla on ja miksi?

Tiedätkö miten elimistösi voi? Testaa Puhdin avulla!

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

V

Paastoamisella voi parantaa aivotoimintaa. Pätkäpaasto lisää aivoissa olevaa proteiinia nimeltään aivoperäinen hermokasvutekijä eli BDNF. BDNF parantaa oppimiskykyä ja muistia, saa aivot toimimaan nopeammin sekä tehokkaammin. Paastoamisesta tulee myös energinen olo, sillä kehosi oppii käyttämään rasvaa polttoaineena. Useat paastoa tekevät kertovat ajatuksen toimivan kirkkaammin juuri paaston aikana.

A

Päivän aterioiden syöminen 8 tunnin aikaikkunan aikana pudottaa merkittävästi painoa ilman kalorien laskentaa. Terveellisen ruokavalion ja pätkäpaaston avulla voit jopa tuplata painonpudotuksen ja saada käyttöön kaikki pätkäpaaston hyödyt.

I

Suurin osa ihmisen vastustuskyvystä tulee suolistosta, joten suoliston toimiminen ja ruokailurytmit vaikuttavat terveyteen. Pätkäpaasto vähentää oksidatiivista stressiä ja koko kehon tulehdus tekijöitä. Tulehdukset heikentävät suorituskykyä ikääntyessä ja erilaisissa sairauksissa, kun taas alhaiset tulehdustilat auttavat kehon immuunisysteemiä toimimaan paremmin.

T

Kun pätkäpaastoa toteutetaan terveellisen ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kanssa, pysyy verensokeri tasaisena koko päivän, näläntunne katoaa ja turhat napostelut sekä herkuttelut pysyvät poissa. Pätkäpaasto myös laskee veren insuliinipitoisuutta ja auttaa parantamaan insuliiniherkkyyttä.

P

Kasvuhormoni eli HGH ohjaa lihasten proteiinisynteesiä ja on tärkeässä osassa, kun halutaan kasvattaa lihasta. Paastotessa kasvuhormonin määrä kehossa lisääntyy. Se myös nopeuttaa solujen korjautumista, tekee ihosta kimmoisan ja auttaa toipumaan nopeammin kovasta treenistä tai vammasta.

S

Autofagiaksi kutsuttu kehon kierrätysmenetelmä käynnistyy, kun on paastottu 12-16 tuntia. Solu kierrättää ja puhdistaa vaurioituneita soluelimiä sekä muita osia, joita ei enää tarvita. Tärkeät osat käytetään energiantuotantoon sekä uusien solujen rakennusaineeksi.

Haluatko lukea terveyshyödyistä vielä yksityiskohtaisemmin?

Lue tutkimus, joka julkaistiin lehdessä Journal of Translational Medicine. Tutkimuksessa verrattiin kahden testiryhmän tuloksia, joista toinen teki 16/8 -pätkäpaastoa ja toinen söi normaalisti.

Aivoperäinen hermokasvutekijä eli BDNF

Yhtä aivojen kantasolujen erittämää proteiinia kutsutaan nimellä aivoperäinen hermokasvutekijä (brain-derived neurotrophic growth factor, BDNF). Sitä valmistavat pääasiassa isoaivojen sisäosissa, aivotursossa eli hippokampuksessa sijaitsevat hermosolut. BDNF parantaa oppimiskykyä ja muistia, saa aivot toimimaan nopeammin sekä tehokkaammin.

Pätkäpaasto vauhdittaa kantasolujen tuotantoa ja lisää aivoperäistä hermokasvutekijää aivoissa. BDNF on tärkeää aivoturson normaalille toiminnalle. Aivoturso yhdistää BDNF:n avulla eri aivojen osista kootut aistihavainnot kokonaiseksi mielikuvaksi ja painaa mielikuvan pitkäaikaiseen muistiin. BDNF aktivoi hermosolun ja helpottaa hermoimpulssien kulkua synapseissa, tämä prosessi edistää oppimista ja parantaa muistia. BDFN myös parantaa mielialaa ja lisää henkistä energiaa. BDNF:n imentymiseen vaikuttavilla geeneillä näyttää olevan merkitystä etenkin skitsofrenian erilaisten oireiden (mm. kognitiivisten häiriöiden) ilmenemisessä. BNDF:stä julkaistaan jatkuvasti kiinnostavaa uutta tietoa.

Eläinkokeilla tehdyt tutkimukset ovat tuottaneet kiinnostavaa tietoa. BDNF:n puute aiheuttaa rotilla muutoksia serotoniinia tuottavissa aivosoluissa ja tämä puute johtaa epänormaaliin käyttäytymiseen kuten, pakko-oireisiin, bulimiaan, krooniseen impulsiivisuuteen ja aggessiivisuuteen sekä väkivaltaisuuteen. BDNF:n vaikutusten tutkiminen ihmisissä on hankalampaa kuin eläimissä, mutta sen avulla voidaan ymmärtää ihmisten mielenterveysongelmien luonnetta ja kehittää niihin uusia hoitomuotoja, ehkä lääkkeitäkin.

  • Pätkäpaasto vauhdittaa kantasolujen tuotantoa ja kantasolut tuottavat aivoperäistä hermokasvutekijää
  • BDNF:n avulla aivot kykenevät painamaan kokemuksemme ja oppimamme asiat pitkäaikaiseen muistiin. 
  • BDNF säätää  ihmisen mielialaa. Lisäksi tiedetään, että BNDF suojaa aivosoluja mm. typpioksidin ja glutamaatin myrkyllisiltä vaikutuksilta.

Lähteitä / lisää luettavaa:

http://www.tritolonen.fi/artikkelit/14-aivoperainen-hermokasvutekija-bdnf

https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=6560&iprint=3&p_hakusana=

http://www.tritolonen.fi/uutiset/695-aivoperainen-hermokasvutekija-bdnf

Immuunijärjestelmän tehostunut toiminta

Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, esimerkiksi viruksia ja bakteereja. Siihen kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet, kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn ja hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn. 

Muutaman päivän kestävä jaksoittainen paastoaminen näkyy immuunipuolustusjärjestelmässä. Tämä johtuu siitä, että paastoaminen vähentää valkosolujen määrää ja paaston lopettamisen jälkeen kantasolut ryhtyvät tuottamaan niitä lisää. Valkosolut eli leukosyytit ovat tärkeitä puolustuskyvyn kannalta, sillä ne käyvät torjuntataistelua tulehduksia vastaan. Ravinnonpuutteen vuoksi elimistö yrittää säästää energiaa. Yksi energiansäästö tavoista on tarpeettomien ja varsinkin vaurioituneiden immuunisolujen kierrättäminen.

Oksidatiivisen stressin vähentyminen

Pätkäpaasto vähentää oksidatiivista stressiä, joka tarkoittaa epätasapainoa solujen hapetus-pelkistystilassa. Liiallisen oksidatiivisen stressin osuutta useissa sairauksissa on tutkittu melko paljon. Eniten näyttöä on oksidatiivisen stressin merkityksestä syövän ja sepelvaltimotaudin synnyssä sekä hermoston rappeumasairauksissa kuten Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa. Oksidatiivinen stressi on osatekijänä myös useissa ikääntymiseen liittyvissä yleisissä muutoksissa. 

Kantasolujen lisääntynyt tuotantoa

Pätkäpaasto vauhdittaa kantasolujen tuotantoa. Kantasolu on erikoistumaton solu, jolla on kyky jakautua loputtomasti. Ihmisen kantasolu kykenee erilaistumaan miksi tahansa kehon solutyypiksi. Kun vanhenemme, kantasolut eivät enää uusiudu samalla tavalla kuin nuoruudessa. Siksi kykymme taistella sairauksia vastaan voi heiketä. Paasto voi olla keino saada kantasolut jälleen aktiiviseksi.

  • Paasto auttaa tulehdusten torjunnassa ja vahvistaa kehon immunijärjestelmää taistelussa syöpää vastaan.
  • Paasto vauhdittaa kantasolujen tuotantoa.
Lähteitä / lisää luettavaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Immuunij%C3%A4rjestelm%C3%A4

https://yle.fi/uutiset/3-7289521

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksidatiivinen_stressihttps://www.iltalehti.fi/laihdutus/a/201805082200929387

https://www.sciencealert.com/fasting-for-just-24-hours-boosts-the-regeneration-of-stem-cells-study-finds-intestine-longevity

Fasting triggers stem cell regeneration of damaged, old immune system

Insuliini ja verensokeri

Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Insuliinia tuottaa haima

Paastoamisesta voi olla hyötyä diabeteksen hoidossa, kertoo Yhdysvalloissa julkaistu ja Etelä-Kalifornian yliopistolla tehty tutkimus. Sillä paasto aiheutti diabeteksen kannalta tärkeissä haimasoluissa prosessin, jota tutkijat nimittivät uudelleenkäynnistykseksi. Haima erittää insuliinia, joka säätelee elimistön verensokerin tasoa, sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista.

Kun pätkäpaastoa toteutetaan terveellisen ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kanssa, pysyy verensokeri tasaisena koko päivän, näläntunne katoaa ja turhat napostelut sekä herkuttelut pysyvät poissa. Pätkäpaasto myös laskee veren insuliinipitoisuutta ja auttaa parantamaan insuliiniherkkyyttä.

  • Pätkäpaasto on keino laskea verensokeria, parantaa insuliiniherkkyyttä, laskea verenpainetta

Lähteitä / lisää luettavaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9479139

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674%2817%2930130-7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Insuliini

Ihmisen kasvuhormoni eli hGH

Ihmisen kasvuhormoni (hGH, human growth hormone) on elimistön oma, aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä hormoni. Ihmisen aivolisäke erittää kasvuhormonia useina eri muotoina eli isoformeina. 

Kasvuhormonin vaikutukset

Päivittäin kasvuhormonia muodostuu aivolisäkkeessä noin 1 mg. Kasvuhormoni kiihdyttää proteiinisynteesiä kudoksissa, lisää rasvojen pilkkoutumista rasvakudoksessa sekä vähentää glukoosin soluunottoa. Protosynteesi nopeuttaa solujen korjautumista ja auttaa toipumaan nopeammin kovasta urheilusuorituksesta tai vammasta.

Nimensä mukaisesti kasvuhormoni osallistuu kasvuiässä pituuskasvun säätelyyn. Sen vajaaeritys lapsuudessa aiheuttaa lyhytkasvuisuutta, liikaeritys taas jättikasvua. Pituuskasvua kasvuhormoni lisää vain niin kauan kuin pitkien luiden epifyysilevyt ovat auki. Näiden sulkeuduttua hormoni kasvattaa vain rustoa, sidekudosta ja sisäelimiä.

Kasvuhormoni eli HGH vähenee luonnollisesti ihmisen vanhetessa. Tutkimuksessa annettiin kasvuhormonia yli 60 vuotiaille. Tuloksista nähtiin kuinka heidän painoindeksi parani, rasvakudos vähentyi ja ihosta tuli paksumpi. Ihon paksuus ja kimmoisampi ehkäisee vanhenemisen merkkejä, kuten ihon roikkumista ja ryppyjä.

Kasvuhormonia lisääviä tekijöitä

Uni, fyysinen ja psyykkinen rasitus, paasto, aminohappojen syöminen ja veren alhainen glukoosipitoisuus lisäävät kasvuhormonin vapautumista. 

Pätkäpaastoon liittyvän tutkimuksen mukaan yksittäinen 24 tunnin paasto lisää kasvuhormonia (HGH) miehillä 2000% ja naisilla 1300%. Tutkimukset osoittavat, että kasvuhormonin suuret tasot johtavat pienempään määrään rasvaa kehossa, matalampaan painoindeksiin ja parantaa luumassaa.

Liian korkeiden kasvuhormonitasojen haittavaikutus

Pitkäaikaisella ja liian korkealla kasvuhormonin tasolla on myös sivuvaikutuksensa. HGH voi suurentaa veren glukoosipitoisuutta, jolla on vastakkainen vaikutus insuliini -hormonin toiminnalle. Näin kasvuhormoni heikentää insuliinin vaikutusta ja henkilöillä, joilla kasvuhormonin tasot ovat jatkuvasti koholla, havaitaan insuliiniresistenssiä. Insuliiniresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa insuliinin vaikutus heikkenee ja sen seurauksena verensokeri nousee. Insuliiniresistenssi on yhteinen monille sairauksille, jotka yleistyvät länsimaissa. Tämän vuoksi esimerkiksi kemiallisia kasvuhormoneja ei voi suositella käytettäväksi. 

Pätkäpaasto ja kasvuhormoni

Esimerkiksi vanhetessa kasvuhormonin tuotanto vähenee luonnollisesti. Paastoaminen on luonnollinen tapa nostaa kasvuhormonitasoja hetkellisesti ja sillä voi olla vanhenemista estäviä vaikutuksia, kuten painoindeksin paraneminen, rasvakudoksen vähentyminen. Ja ihon kimmoisuuden parantuminen, mikä ehkäisee ihon roikkumista ja ryppyjä. Tässä tutkimuksessa annettiin kasvuhormonia yli 60 vuotiaille.

Toinen tutkimus pätkäpaastosta osoittaa, että kasvuhormonin suuret tasot johtavat pienempään määrään rasvaa kehossa, matalampaan painoindeksiin ja parantaa luumassaa. Yksittäinen 24 tunnin paasto lisäsi kasvuhormonia eli HGH miehillä 2000% ja naisilla 1300%.

Lähteitä / lisää luettavaa:

https://yle.fi/urheilu/3-5453663

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvuhormoni

https://blog.bulletproof.com/keto-intermittent-fasting-weight-loss-diet/

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-04/imc-sfr033111.php

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2355952

https://idmprogram.com/fasting-and-growth-hormone-physiology-part-3/

Autofagia eli solujen uusiutuminen

Autofagia on kehon sisäinen kierrätysohjelma, jonka avulla kuona ja turha aines siivotaan soluista ulos ja tärkeät osat käytetään energiantuotantoon ja uusien solujen rakennusaineena. Tämä mekanismi on oleellinen osa taistelussa niin syöpää kuin monia rappeumasairauksia, kuten alzheimeria tai Parkinsonin tautia vastaan. Rappeuttavissa sairauksissa kuten MS- taudissa ja Parkinsonissa on syytä ylläpitää autofagiaa, jotta sairaus ei etenisi, kun taas syövän hoidossa menetelmä on toisella tapaa hoitava, siinä autofagia hyödyntää tuhoamaan syöpäsoluja.

Autofogia käynnistyy, kun on paastottu 12-16 tuntia. Pätkäpaasto/ minipaasto luo perustan sille, että keho pystyy korjaamaan itseään ja solut pysyvät aktiivisena. Tämä pidentää elinikää sekä vähentää sairauksia. Kehoa ei tule rasittaa niin, että autofagia eli korjaavuus ei edes käynnisty. Myös sisäelimet tarvitsevat joskus lepoa.

  • Autofagiaa aktivoi paasto, marjat, hedelmät ja vihreä tee.
  • Autofogiaan liittyvistä löydöistä japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi sai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 2016.

Lähteitä / Lisää luettavaa:

https://areena.yle.fi/1-3691108

https://en.wikipedia.org/wiki/Autophagy

https://yle.fi/uutiset/3-9206454

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/657a8cf3-dcc8-4778-bde9-23e2a49a9758